DB Schenker purkaa, pakkaa ja asentaa vaikka pesukoneen kotiisi

Aboard 2-2017 – DB Schenker purkaa, pakkaa ja asentaa vaikka pesukoneen kotiisi

DB Schenkerillä halutaan kuunnella asiakkaiden tarpeita tarkasti. Logistiikan ja varastoinnin trendit, kuten digitalisaatio, ympäristöarvojen nouseminen sekä tarve yksilöityihin lisäarvopalveluihin haastaa alan kehittämään toimintamallejaan.

Alan kansainvälisenä toimijana DB Schenker haluaa olla etujoukoissa asiakkaan ymmärtämisessä. Suomen maakuljetusten johtaja Petteri Nurmi ja logistiikkajohtaja Katri Kostiainen ovatkin selvästi tottuneet pohtimaan alaansa myös tulevaisuuteen kurkottaen.

Enää ei riitä, että rekat pysyvät tiellä, lentokoneet ilmassa ja laivat pinnalla ja että tavara kulkee aikataulussa. Laajan ja oikea-aikaisen tiedon saaminen asiakkaalta – vaikkapa tavaratoimittajalta tai nettikaupalta – ja sen välittäminen loppuasiakkaalle on yhä tärkeämpää.

– On oltava yksilöidyt rahtikirjat, kollilapuissa viivakoodit ja niin edelleen. Se on elinehto, jotta logistiikkaketju pystyy toimimaan, Petteri Nurmi sanoo.

Logistiikka on tiedonhallintaa

Varastoinnissa hallittava tietomäärä on valtava menneeseen verrattuna. Enää ei seurata vain päiväyksiä.

– Pienemmästä ja pienemmästä poikkeamasta pitää pystyä informoimaan, Katri Kostiainen selvittää.

Tätä kaikkea voidaan kutsua läpinäkyvyyden vaatimukseksi.

– Tiedon pitää olla oikeata ja oikean aikaista ja se on pysyttävä tallessa. Meidän vahvuutemme on, että olemme toimineet pitkään sähköisillä toimintamalleilla ja meillä on pitkään kehitetyt omat työkalut, jotka toimivat koko Euroopassa, Nurmi kertoo.

Nettikauppa jatkaa kasvua

Petteri Nurmen mukaan digitaalisaatioon kuuluva nettikaupan kasvu näkyy maakuljetusten puolella volyymin kasvuna. DB Schenker on tehnyt kilpailussa pärjäämiseksi nettikauppojen kytkeytymisen sen logistiikkaverkostoon mahdollisimman helpoksi. Myös noutopisteverkostoa kehitetään Suomessa erittäin voimakkaasti.

– Ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen lopulla meillä on yli tuhat noutopistettä Suomessa. Meidän on mentävä sinne mistä kuluttajat haluavat pakettinsa noutaa. Tavarat hakevat yhä suorempia reittejä.

Lähikauppojen, supermarkettien ja kioskien ohella DB Schenkerin noutopisteitä on avattu aivan uudenlaisiin paikkoihin, kuten kukka- tai eläinruokakauppoihin tai huoltoasemille.

Noutopisteeksi ryhtymisen kynnys on tehty Suomessa kehitetyn mobiiliapplikaation avulla matalaksi.

– Tähän on löytynyt mukavasti kiinnostusta. Liikkeet ovat nähneet tämän toiminnan tukevan heidän muuta liiketoimintaansa, Nurmi kiittelee.

Vastaanottajapuolelle kuljetusten seuraaminen on puolestaan tehty helpoksi.

– Meillä on eSchenker-järjestelmä, jossa on mobiiliappi, jonka kautta pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti missä tavara kulkee.

Tavaravirrat ja kauppa eriytyvät

Digitalisaation myötä myös asiakkaat ovat verkostoituneet yhä vahvemmin.

– Pienet nettikaupat, joiden tavaravirrat ovat hyvin kapeita, etsivät tuekseen toimijoita, joissa ne voivat olla yksi osanen, kunnes pystyvät seisomaan omilla jaloillansa, Katri Kostiainen kertoo.

Suomen maakuljetuksista vastaava Petteri Nurmi muistuttaa, että tavaravirrat kulkevat nykypäivänä usein täysin erillään myynnistä. Tavaran kulkureittejä ei lähetyksen lopullinen vastaanottaja välttämättä edes tiedä ellei nimenomaisesti halua.

– On oikeastaan ihan sama mistä se tavara lähtee, kunhan tieto on oikeata, kyse on juuri tämän päämiehen tavarasta, jonka päämies on hinnoitellut omalla saitillaan.

Nettikaupat voivatkin toimia täysin ilman omia varastoja.

– Homma toimii, kunhan vain hallitsee tiedon päämieheltä ja tavara lähtee tilaajalle. Tämä mahdollistaa kokonaan uudenlaisen bisnesmallin.

Ohuemmat tavaravirrat, laajemmat palvelut

Katri Kostiaisen mukaan tavaravirtojen ohentaminen jatkuu yritysten trendinä. Isoilta osin digitaalisaatio on mahdollistanut sen.

– Siitä on tullut pysyvä ajattelutapa yrityksissä. Enää ei pumpata Suomea täyteen tavaraa, vaan on totuttu elämään hetkessä.

Logistiikkatoimijat, kuten DB Schenker ovat mukautuneet tilanteeseen

– Varastotasot ovat laskeneet, mikä on tarkoittanut sitä, että me olemme puolestaan tehostaneet varastokiinteistöjen käyttöä.

Toinen jo pitkään jatkunut trendi on lisäarvopalvelut – kaikkea ei haluta tehdä yrityksissä itse, eikä varastointi ole suinkaan enää vain varastointia.

– Nyt yrityksissä mietitään todella perinpohjaisesti mitä kaikkea varastopalvelujen tuottaja voisi tehdä. Se voi tarkoittaa kaikkea jätteiden hoidosta lahja- ja myyntipakkausten kasaamiseen. Tämä on ihan yleiseurooppalainen trendi. Ollaan menossa malliin jossa sopimuslogistiikka on toiminnan sydän, Kostiainen kuvailee käynnissä olevaa muutosta.

DB Schenkerille konkreettista logistiikan lisäarvopalvelua ovat olleet jo vuosia loppuasennustyöt, kuten vanteiden asennukset ja nastoitukset rengasteollisuudelle. Yhä tarkempaa teknistä osaamista vaativille töille olisi kysyntää, mutta tuotevastuuasiat tulevat esteeksi.

– Asiakkaat haluaisivat teknistä osaamista vaativaa erikoistyötä, mutta jos puututaan tuotteen ominaisuuksiin, ei olla enää logistiikkapuolelle luonnollisessa roolissa, Kostiainen pohtii.

Myös kuljetuspuolella palvelut laajentuvat. Kodinkoneiden kotiinkuljetukseen voi tilata DB Schenkeriltä laitteen asennuksen sähkö- tai vesiliitäntätöineen sekä vanhan laitteen pois viennin.

– Kyllä me nähdään tämä tulevaisuuden juttuna, mutta kyse on jo nyt ihan merkittävästä toiminnasta, Petteri Nurmi sanoo.

Ympäristöarvot nousevat

Suomen maakuljetuksista vastaavan Petteri Nurmen mukaan ympäristöarvojen huomioon ottaminen on nykypäivänä logistiikka-alalla arkea.

– Yhä useammin asiakkaat kysyvät, miten pystymme raportoimaan näistä asioista ja ohjaavatko ympäristöasiat strategiaamme. Ilman näiden asioiden huomioimista ei isojen kansainvälisten asiakkaiden kanssa pärjää. Me olemme tässä kehityksessä mukana ja otamme ympäristöasiat ohjaamaan päätöksentekoamme.

Nurmen mukaan DB Schenkerin ympäristötietoisuus näkyy myös terminaalien ja varastojen energiatehokkaissa ratkaisuissa, kuten aurinkopaneeleissa, led-valaistuksessa ja maalämmössä. Kuljetuspuolella yritys tekee tutkimustyötä muun muassa letka-ajon tuottamasta energiatehokkuudesta. Turun satamasta Vantaalle kulkeva erikoispitkä HCT-yhdistelmä puolestaan käyttää kierrätysdieseliä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat 90 % tavanomaista alhaisemmat.

Nurmen mukaan tänä päivänä alalla ei myydä vielä ”vihreää kuljettamista” asiakkaalle erikseen luokiteltuna tuotteena.

– Kyllä se voi ihan hyvin olla tulevaisuutta.

Julkaistu Turun Sataman asiakaslehti Aboardissa 2/2017.