Parlamentti rakentaa älyliikenteen ehtoja

Aboard 2-2017 – Parlamentti rakentaa älyliikenteen ehtoja

Europarlamentissa valmistellaan uusia älyliikenneratkaisuja. Robottirekkoja osataan  jo odottaa ja valmistautua niiden tuloon. Brysselissä valmistaudutaan myös meriliikenteen automatisointiin.

Europarlamentin massiiviset rakennukset vartijoineen ja kulkulupineen ovat pelottavan juhlallisia. Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) työhuoneessa on leppoisa ja tarmokas tunnelma. Hän on tuonut palan suomussalmelaisuutta Brysseliin.

Puhumme tietulleista. Niin Kyllösen kuin Anne Bernerin liikenneministerikausilla ne haudattiin. Aika ei ollut kypsä. Europarlamentissa liikennekomissaari Violeta Bulc on kuitenkin lanseeraamassa sähköiset, koko Eurooppaa koskevat tiemaksut.  Onneksi Kyllönen tuntee kotipaikkansa perukoita myöten suomalaiset tiet ja etäisyydet. Hän on oikeassa valiokunnassa vaikuttamaan asiaan.

– Kyse on Euroopassa aina maakohtaisesti räätälöidystä järjestelmästä. Nyt haetaan reunaehtoja ja pelisääntöjä, millaista tiemaksujärjestelmää koko EU tukisi. Ilman isoja ratkaisuja päästövähennyksiä ei synny, Merja Kyllönen linjaa. Ratkaisuja haetaan ilmastonäkökulmasta ja Pariisin ilmastosopimuksen pohjalta.

Yksi ratkaisuista, eurovinjetti eli raskaan liikenteen tiemaksujärjestelmä on rantautumassa viimein Suomeenkin.

Takarivissä korvat avoinna

Europarlamentin TRAN eli liikenne- ja matkailuvaliokunnassa pääsen toimittajana takariviin istumaan. Kuulokkeet korville ja oikeasta napista löytyy tulkkaus. Teemat ovat samoja, mistä olemme Kyllösen kanssa keskustelleet. Yhteisiä pelisääntöjä luodaan matkustaja ja ro-ro-liikennealusten katsastuksiin ja turvavarusteisiin. Suomalaisittain asiat ovat niiden suhteen kunnossa.

– Tässä koettiin läheltä piti -tilanne, Kyllönen mainitsee. Lainsäädäntöön oltiin jo ehdottamassa säännöstä, joka olisi vaatinut kaikilta aluksilta losseja, vesitakseja ja vesibusseja myöten matkustajatietojen keräämistä ja kontrollointia. Me koimme Ruotsin ja Suomen osalta, että se on liian raskas järjestelmä ja se saatiin estettyä.

– Tämä on vain yksi osoitus, että asioihin voi vaikuttaa. Kun oikealla hetkellä on oikeassa paikassa ja osaa perustella asian.

Älyllä ilmaston puolesta

EU:ssa keskitytään nyt erityisesti älykkäiden järjestelmien kehittämiseen. Älyliikenteellä halutaan nopeuttaa kuljetuksia ja vähentää päästöjä. Älyliikenne on bisnestä. Miksi tähän tarvitaan EU:n panoksia?

– Ilmastonäkökulmasta, Kyllönen sanoo. Tekniikkaa ja osaamista halutaan hyödyntää päästövähentämisen näkökulmasta.

Älyliikenne merkitsee esimerkiksi sähköistä logistiikkaa ja robottiautoja. Puhutaan platoon-ajosta, jossa vain ensimmäisessä rekassa olisi kuski ja loput seuraavat perässä.  Mutta myös meriliikennettä voidaan automatisoida.

–Tämän suhteen pelikenttä on aivan avoin, lobbari, EU-konsultti Kai Keski-Korhonen kertoo.

Hän on osa järjestelmää, jolla suomalaiset voivat vaikuttaa parlamentissa. Komissio tekee ehdotukset, jotka parlamentti käsittelee. Siunaus tarvitaan myös Euroopan parlamentin neuvostolta. Tärkeissä rooleissa ovat raportöörit, jotka vievät lakiesityksen läpi koko käsittelyn. Tärkeässä asemassa ovat myös trilogit eli kolmen vaikuttajatahon: komission, parlamentin ja neuvoston neuvottelijat.

Lobbarit ja intressitahot tietävät, että esimerkiksi meriliikenteen automatisaatiossa on juuri nyt vaikuttamisen paikka. He tarjoavat ratkaisuja, tuovat esiin lainsäädännön vaikutuksia. Raportöörillä, joka istuu asian päällä on paljon valtaa ja hän myös todella tarvitsee tietoa, juuri nyt, eikä jälkikäteen.

Ilmaston puolesta – ihmeen tosissaan

Päällimmäisenä syntyy mielikuva, että EU:ssa ollaan ilmastoasioissa tosissaan ja ainakin Kyllönen on. Suomessa on otettu poliittinen kanta, että liikenne kantaa raskaimman taakan maan päästövähennystavoitteista.

– Ihannemaailmassa voisi ajatella, että kun nappia painaa niin seuraavana päivänä olisi kuljetusyrittäjillä parempi kalusto, mutta se ei toimi näin. Eikä varsinkaan Suomessa. On tärkeää tehdä yhteiseurooppalaisia ratkaisuja ja välttää niissä sellaiset vaikutukset, että esimerkiksi suomalaiset ottaisivat ratkaisusta hitokseen takkiin, ruotsalaiset ja virolaiset pärjäisivät.

Julkaistu Turun Sataman asiakaslehti Aboardissa 2/2017.