Ruoppaukset ovat osa merenkulun turvallisuustyötä

Uutinen – 2018 – Ruoppaukset ovat osa merenkulun turvallisuustyötä

Ruoppauksella tarkoitetaan vesistön syventämistä tai kunnostamista poistamalla koneellisesti sedimenttiä eli vesistön pohjaan kerrostunutta maa-ainesta. Sedimentin poistamisen lisäksi ruoppaukseen sisältyvät myös ruoppausmassoista huolehtiminen ja massojen loppusijoitus sopivaksi tutkittuun paikkaan.

Tavoitteena liikennekelpoisuuden varmistus

Turun Sataman tekemien ruoppausten tavoitteena on turvata satamaan johtavien laivaväylien ja sataman liikennekelpoisuus. Pääosa ruoppauksista on kunnossapitoruoppauksia, joilla varmistetaan merenkulkijoille ilmoitettujen väyläsyvyyksien paikkansapitävyys. Investointiruoppauksilla puolestaan parannetaan väylien liikennöitävyyttä esimerkiksi leventämällä mutkakohtia suurten alusten ohjailun helpottamiseksi.

Merkittävimmin sataman ruoppaustarpeeseen vaikuttaa Aurajoen virtauksen tuoma kiintoaines, jota kulkeutui esimerkiksi vuosina 2016–2017 satamaväylille arviolta noin 50 000 kuutiometriä. Väylien mataloitumista aiheuttavat myös alusten potkurivirrat sekä luontainen eroosio. Nykyisen arvion mukaan kunnossapitoruoppauksia tullaan tekemään 4–5 vuoden välein riippuen väylille ja satama-altaisiin kertyvän massan määrästä.

Väylien kunnossapidosta hyötyvät monet tahot

Väylien kunnossapidon merkitystä korostaa Turun sataman tärkeys Suomen meriliikenteelle ja ulkomaankaupalle sekä Turun kaupungille. Aurajoen suulla sijaitsevan matkustajasataman kautta kulkee 60 prosenttia Suomen ja Ruotsin välisestä matkustajaliikenteestä sekä 40 prosenttia maiden välisestä rahtiliikenteestä. Turun satama on myös osa Euroopan Unionin sisäistä Skandinavia-Välimeri liikennekäytävää, mikä asettaa omat vaatimuksensa satamaväylien liikennöitävyydelle.

Tavara- ja matkustajaliikenteen lisäksi ruoppauksista hyötyvät myös turkulaiset ja Turussa vierailevat huviveneilijät. Aurajoen alajuoksun ruoppaukset mahdollistavat myös Tall Ships Racesin kaltaisten suurten purjelaivatapahtumien järjestämisen Turussa.

Ympäristövaikutukset jatkuvassa seurannassa

Aurajoen ja sataman ruoppaustarve ei ole uusi ilmiö, sillä säännölliset ruoppaustyöt aloitettiin jo vuonna 1739 Pikisaaren ja Suurtorin välillä. Tänä päivänä ruoppaustoiminta on tiukasti säädeltyä ja sitä ohjaa ympäristöministeriön laatima sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje.

Turun Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu vuodesta 1989 alkaen. Tarkkailuohjelman tavoitteena on varmistaa, että Sataman harjoittaman ruoppaus- ja läjitystoiminnan aiheuttamat ympäristö̈- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Tämä tapahtuu seuraamalla havaintosarjojen avulla ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutuksia sekä niiden muutoksia. Samalla kartoitetaan vaikutusalueen laajuutta sekä hankitaan taustatietoa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen minimoimiseksi.