Turun ja Tukholman välinen vihreä meriliikennekäytävä maailman kärkijoukossa
Turun ja Tukholman välinen vihreä meriliikennekäytävä on yksi harvoista, joissa tavoitteet ovat jo muuttuneet konkreettisiksi toimiksi. Tämä käy ilmi uudesta Annual Progress Report on Green Shipping Corridors 2025 -raportista, joka kartoittaa vihreiden merikuljetuskäytävien kehitystä globaalisti.
Turun ja Tukholman satamat sekä Viking Line allekirjoittivat helmikuussa 2024 yhteistyösopimuksen vihreän meriliikennekäytävän kehittämisestä. Tavoitteena on luoda kokonaan fossiilivapaa ja hiilineutraali käytävä vuoteen 2035 mennessä, mikä tekee reitistä yhden Clydebank Declaration -määritelmän mukaisista vihreistä merikuljetuskäytävistä. Reitti on valittu pilottikohteeksi sen vilkkaan liikenteen ja herkän saaristoalueen vuoksi, ja yhteistyö tarjoaa alustan ratkaisuille, joilla voidaan asteittain vähentää päästöjä ja edistää kestävää meriliikennettä.
Kaikkiaan 84 maailmanlaajuisesta aloitteesta vain neljä on tähän mennessä saavuttanut niin kutsutun toteutusvaiheen, jossa päästöjä vähentäviä toimenpiteitä otetaan käyttöön säännöllisessä liikenteessä. Näistä kaksi sijaitsee Itämeren alueella – mukaan lukien Turun ja Tukholman välinen reitti, jota pidetään kansainvälisesti yhtenä edistyneimmistä.
Viking Line on lisännyt huomattavasti biokaasun käyttöä säännöllisessä linjaliikenteessään Turku–Tukholma-reitillä. Varustamon alukset Viking Glory ja Viking Grace kulkevat nyt noin 50-prosenttisesti uusiutuvalla polttoaineella, mikä voi vähentää ilmastopäästöjä jopa 90 prosenttia fossiilisiin vaihtoehtoihin verrattuna.
Raportti osoittaa kuitenkin, että suurin osa maailman vihreistä meriliikennekäytävistä on yhä varhaisessa vaiheessa. Fossiilittomien polttoaineiden korkeat kustannukset, epävarmuus sääntelystä ja toimivien liiketoimintamallien puute vaikeuttavat monien hankkeiden etenemistä. Turun ja Tukholman välisen vihreän kuljetuskäytävän onnistumista pidetään vahvana esimerkkinä siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun yritykset, satamat ja sääntely toimivat samaan suuntaan.
Raportissa korostetaan, että edistyneimpien käytävien kokemuksilla on ratkaiseva merkitys, jotta yhä useammat reitit voivat seurata perässä. Turku–Tukholma-reitti mainitaan erityisesti esimerkkinä siitä, kuinka EU:n ohjauskeinot, satamien ja varustamoiden yhteistyö sekä uusiutuvien polttoaineiden saatavuus voivat murtaa niin kutsutun ”toteutusmuurin” meriliikenteen ilmastotyössä.
Raporttiin voi tutustua Global Maritime Forumin sivuilla >>>